2. Viikon oppimispäiväkirja
Alkuarviointi
Tällä viikolla tavoitteeni oli muiden syventyä erityisesti alkuarviointiin osastolla muita tavoitteita unohtamatta. Olen kuitenkin kokenut, että on helpompaa jokaisella viikolla priorisoida yhtä tavoitteita sen sijaan, että yritän kaikesta saada maksimaalisen määrän tietoa.
Alkuarvioinnin seuraamisesta ja tekemisestä sain lisää kokemusta siitä, kuinka pitää ottaa huomioon oireiden lisäksi myös kokonaisvaltaisesti kotona pärjääminen. Mikäli geriatrinen potilas on tullut selkäkivun ja YT-laskun vuoksi osastolle syytä toimintakykyä arvioida myös näiden ulkopuolelta. Liikkumisen, tasapainon ja alaraajan lihasvoiman lisäksi on tärkeää tutkia esimerkiksi olkanivelen liikelaajuudet jotka vaikuttavat kotona pärjäämiseen. Tämän tulisi huomioida kognitio ja orientaatio paikkaan. Tämän lisäksi kotona pärjäämistä voidaan arvioida tarkastelemalla esimerkiksi painoa ja sen muutoksia.
Potilas on saattanut asua ilman mitään apuja kotona tähän saakka, vaikka hän niitä tarvitsisi. Osaston fysioterapeutin on siis tärkeää arvioida potilaan toimintakykyä ja puuttua mahdollisiin puutteisiin, joita ei ole mahdollista ollut huomata ennen osastolle saapumista. Potilas on saattanut asua pitkään yksin kotona ilman edellytyksiä turvalliseen ja ihmisarvoiseen elämiseen. Tällaisia asioita en välttämättä olisi osannut ajatella ennen harjoittelua.
Harjoittelussa alku- ja loppuarviointia tehdessä olen oppinut, kuinka tärkeää on päivittäisten toimintojen ja niissä pärjäämisen arviointi. Arvioinnin pitää vastata potilaan tarpeita sekä ottaa huomioon hänen yksilölliset ja ympäristötekijät kuten ikä ja asuinympäristö.
Alkuarviointia helpottamaan sekä muistijäljen parantamiseksi tein lomakkeen. Tätä suunnitellessa käytin hyväksi aikaisempien kurssien materiaaleja sekä ohjaajani ammattitaitoa. (Liite 1)
Tällä viikolla olen työskennellyt useiden geriatristen, trauma ja elektiivisten lonkkapotilaiden kanssa. Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka erilaista lonkkapotilaiden kuntoutuminen on riippuen heidän toimintakyvystään. Terapeuttisen harjoittelun intensiteetin, annostelun ja harjoitteiden valinnan pitää vastata potilaan sen hetkisiä tarpeita. Liian kevyellä harjoittelulla ei saada vasteita, kun taas liian kovalla harjoittelulla voi tulla takapakkia esim. kivun vuoksi.
Potilaiden kuntoutumista voi hidastaa TULES lisäksi myös muut tekijät. Säärihaavat saattavat revetä uudestaan kovien ponnistelujen vuoksi, tai potilaan jaksaminen voi vaihdella erittäin paljon. Lisäksi tulisi huomioida potilaan muut sairaudet kuten sydänsairaudet. Tällaisten potilaiden hapetusta, verenpainetta, verensokeria ja vireystilaa tulisi seurata harjoittelun aikana.
Liite 1

Alkuarviointi esimerkki
Alkuarvioinnin seuraamisesta ja tekemisestä sain lisää kokemusta siitä, kuinka pitää ottaa huomioon oireiden lisäksi myös kokonaisvaltaisesti kotona pärjääminen. Mikäli geriatrinen potilas on tullut selkäkivun ja YT-laskun vuoksi osastolle syytä toimintakykyä arvioida myös näiden ulkopuolelta. Liikkumisen, tasapainon ja alaraajan lihasvoiman lisäksi on tärkeää tutkia esimerkiksi olkanivelen liikelaajuudet jotka vaikuttavat kotona pärjäämiseen. Tämän tulisi huomioida kognitio ja orientaatio paikkaan. Tämän lisäksi kotona pärjäämistä voidaan arvioida tarkastelemalla esimerkiksi painoa ja sen muutoksia.
Potilas on saattanut asua ilman mitään apuja kotona tähän saakka, vaikka hän niitä tarvitsisi. Osaston fysioterapeutin on siis tärkeää arvioida potilaan toimintakykyä ja puuttua mahdollisiin puutteisiin, joita ei ole mahdollista ollut huomata ennen osastolle saapumista. Potilas on saattanut asua pitkään yksin kotona ilman edellytyksiä turvalliseen ja ihmisarvoiseen elämiseen. Tällaisia asioita en välttämättä olisi osannut ajatella ennen harjoittelua.
Harjoittelussa alku- ja loppuarviointia tehdessä olen oppinut, kuinka tärkeää on päivittäisten toimintojen ja niissä pärjäämisen arviointi. Arvioinnin pitää vastata potilaan tarpeita sekä ottaa huomioon hänen yksilölliset ja ympäristötekijät kuten ikä ja asuinympäristö.
Alkuarviointia helpottamaan sekä muistijäljen parantamiseksi tein lomakkeen. Tätä suunnitellessa käytin hyväksi aikaisempien kurssien materiaaleja sekä ohjaajani ammattitaitoa. (Liite 1)
Tällä viikolla olen työskennellyt useiden geriatristen, trauma ja elektiivisten lonkkapotilaiden kanssa. Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka erilaista lonkkapotilaiden kuntoutuminen on riippuen heidän toimintakyvystään. Terapeuttisen harjoittelun intensiteetin, annostelun ja harjoitteiden valinnan pitää vastata potilaan sen hetkisiä tarpeita. Liian kevyellä harjoittelulla ei saada vasteita, kun taas liian kovalla harjoittelulla voi tulla takapakkia esim. kivun vuoksi.
Potilaiden kuntoutumista voi hidastaa TULES lisäksi myös muut tekijät. Säärihaavat saattavat revetä uudestaan kovien ponnistelujen vuoksi, tai potilaan jaksaminen voi vaihdella erittäin paljon. Lisäksi tulisi huomioida potilaan muut sairaudet kuten sydänsairaudet. Tällaisten potilaiden hapetusta, verenpainetta, verensokeria ja vireystilaa tulisi seurata harjoittelun aikana.
Liite 1

Alkuarviointi esimerkki
Tutustu potilaan YLE, ESAPAL, HOKE,
FYST ja KOTIHOIDON kirjauksiin sekä tarvittaessa muihin. Voit myös haastatella
hoitajia, koska he ovat ottaneet potilaan vastaan ja nähneet hänen
liikkumistaan.
Käyntisyy
Esitiedot RF410 Tiedonhankinta
xx-vuotias mies/nainen tullut vastaanotto,
akuutit tmv. päivämäärä osastolle 11k jatkohoitoon tulosyy vuoksi
yst. ks. YLE/ESAPAL. Kerro tähän mitä on tapahtunut, koska ja kuka on
huomannut asian sekä miten sitä on hoidettu. Mitä perussairauksia potilaalla on
tai onko aikaisemmin esimerkiksi leikattu. Kuvaa missä potilas asuu ja kenen
kanssa, sekä minkälainen asunto on (onko portaita). Onko potilaalla jotain
palveluita (Kotihoito?) ja kuinka usein. Onko potilaalla apuvälineitä kotona.
Kuvaa myös, miten potilas on tähän mennessä liikkunut. Onko liikkunut ulkona ja
miten? Onko potilaalla omia tavoitteita?
Toimintakyky RE110 Fysioterapeuttinen orientoiva arvio
Minkälainen potilas on tavattaessa
(kognitio, orientaatio, muisti). Haastattele potilaalta oma näkemys tulosyystä
sekä missä on ja milloin. Tämän hetkinen kipu tulee myös kysyä. Tee
tarvittaessa selin makuulla testejä kuten manuaalinen lihasvoiman testaus ja
tunnon testaus. Yläraajojen lihasvoimaa mitatessa tulisi käyttää myös
puristusvoimamittaria. Lisäksi tulisi havainnoida liikelaajuuksia erityisesti
olka- ja lonkkanivelestä. Havainnoi potilaan siirtymiset istumaan, kävely sekä
portaissa liikkuminen. Lisäksi havainnoi tasapainoa istuen ja seisten.
Liikkumista arvioi SPPB avulla sekä havainnoimalla. Lonkkamurtumapotilaalle
Barthel, MNA, FRAT, Braden ja GDS yhdessä hoitajien kanssa. Kirjaa myös
apuvälineiden tarve ja niistä saatu hyöty.
Suunnitelma RF130 Fysioterapiasuunnitelman laatiminen
Kirjaa suunnitelmaan tavoite, kuten
”kotikuntoisuus” ”liikkumisen varmentuminen (apuväline?) ” ”porraskävelyn
sujuminen” ja merkkaa minkä avun kanssa. Muita tavoitteita voi olla ”kivun
lieventyminen” ”fyysisen kunnon koheneminen”.
Kokonaistavoitetta ei välttämättä voi heti kirjata vaan esimerkiksi
välitavoite kuten ”oma toiminen istumatasapaino” ”siirtymisten sujuminen
avustettuna”. Kirjaa mitä tehdään fysioterapiassa kuten ”siirtymisten/perusliikkumisen
harjoittelu” ”tasapainon harjoittamista ”alaraajan lihasvoiman harjoittamista”
”apuvälineen käytön harjoittamista”. Terapeuttinen harjoittelu PHKS:n ohjeiden
mukaan mikäli sellaiset on. Osallistuuko potilas ft-ryhmään aamuisin ja mitä
siellä voi tehdä. Kirjaa myös varausrajoitukset tai liikerajoitukset ja niiden
kesto tähän sekä miten ne vaikuttavat harjoitteluun. Ennen kotiutumista
jatkokuntoutuksen ja avun/apuväline tarpeen arvio. Kerro myös kuka
jatkokuntoutuksen hoitaa (TEKO, KOHO, Ryhmä-, Palvelukodit). Tässä vaiheessa
voit myös kirjata tulevat kotikäynnit.
Kommentit
Lähetä kommentti